Äärilaidasta toiseen

Viime päivät on sujuneet hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa.

Oltiin viikonloppuna mökillä, ja sielläkös oli ihanaa taas pitkästä aikaa - sekä emännän että koiran mielestä! Tippa sai painaa vapaana melkein 24/7, ja nauttikin täysin rinnoin vapaudesta! Tutustuttiin myös rantaelämään, ja Tippa sai tallustella liivit päällä laiturilla, ja kastoinpa sen tassujakin sylissä muutaman kerran veteen. Häntä pystyssä (tai siis ei ainakaan jalkojen välissä) neiti alkoi vedellä uintiliikkeitä pontevasti eikä ollut millänsäkään kun pääsi takaisin kuivalle maalle. Meillä ei vaan ole kunnon matalaa rantaa, missä ei olis kiviä niin uimaan ei päästy vielä opettelemaan. Enkä viittinyt Tippaa veteen heittääkään.. :D

Tippa ja Vili tuli jälleen hienosti toimeen keskenään, etenkin ulkona kun Vilillä oli tilaa hengittää. Sisällä alkoi välillä murraaminen kun Tippa ei antanut Vilin maata rauhassa.

Leikkien kaava: Vili juoksee pallon perään, Tippa Vilin perään. Kun Vili kääntyy takaisin, Tippakin kääntyy takaisin ja painaa täysillä karkuun :D

Tippa pusuttaa isoveikkaa <3

Upein asia mökillä oli se, että kun otin Tipan aina hihnan päähän rallin välissä, niin jokaisella kerralla tuli pissa tai kakka ulos!!! :) :) Neiti oli aivan tulessa tän asian kanssa! Ja siis vielä jonkun max. kahden minuutin yrittämisen jälkeen eli niinku normaalien koirien ajassa :D superhienoa, olin aivan fiiliksissä! Tippa sai aina kävyn palkaksi pissoista tai kakoista, ja oli aivan riemuissaan :D käpyjä kertyikin aimo kasa viikonlopun aikana! ;) Sisään taisi koko aikana tulla yhdet kakat ja yhdet pisut, aika suoritus meidän asteikolla!

Vaan itku pitkästä ilosta ja älä nuolaise vai miten se meni.. Kun tultiin kotiin, on tämän koko alkuviikon tullu KAHDET PISSAT JA YHDET KAKAT ULOS. Olen ihan maani myynyt, heitän kohta hanskat tiskiin ja pelihousut nuotioon. Vien sitä koko ajan ulos, mutta kaikki huomio menee pihalla äänien tarkkailuun, lintujen bongailuun, ruohon syömiseen, maan haisteluun, kuopan kaiveluun... Mitä näitä nyt on paitsi ei PISSAAMISEEN. Mä oon ihan täynnä sitä, etenkin kun tunnin ulkoilun jälkeen Tippa juoksee saman tien paperille pissalle..! Kuinka iloiseksi olisit saanut mamman jos olisit tehny sen pissan minuutin aiemmin??? Onneksi toinen osapuoli tulee tänään reissulta niin päästään harjottaan taas väsytystaktiikkaa; Tippa viedään ulos ja ollaan sen aikaa kun hermo kestää, tullaan sisälle, ollaan sylissä, vaihdetaan ulkoiluttajaa siihen asti että Tippa pissii tai kakkaa ulos. Vuodatin jo epätoivon kyyneleitäkin asian suhteen, mutta pakko sen on jossain vaiheessa oppia...!

Toinen epätoivon aihe on parvopeikko. Äkäistä parvoa on nyt kuulemma Tampereen alueella liikkeellä, rokotettuja aikuisia koiria on joutunut tiputukseen. Mähän olen nyt sitten tyyliin valvonut yöni paniikissa Tipan puolesta, huolesta heikkona. Enhän mä sitä pysty mitenkään estämään, tulee jos on tullakseen, mutta silti hirvittää. Eihän ton ruipelon tartte oksentaa ku tyyliin kerta niin on yks kuivan kesän orava..! Eikä se liikaa juo normaalistikaan. Koirapuistoissa nyt ei muutenkaan käydä, mutta nyt pidetään kyllä vieraisiin koiriin erityisen pitkää hajurakoa ja tarkkailen visusti ettei Tippa pääse haisteleen muiden jätöksiä. Tänään kaiken hyvän lisäksi se oksensi just kun oltiin lähdössä pentukurssille, joka jäi sitten väliin. Tyhjää mahaa todennäköisesti, koska olin pitänyt sitä ehkä vähän turhan kauan nälässä kurssia varten, mutta pelästyin tietenin pahanpäiväisesti. Ei sieltä ylös tullukaan muuta ku pieni surkea limalöntti jossa oli jotain ruohon näköistä roipetta, joten uskoisin että ulkona mässäily on syynä. Ruoka kuitenkin maittoi joten kuten (mikä on nykyään arkipäivää), ja reipashan tuo on ollut. Juominen ei oo kovin runsasta siis muutenkaan, joten pitää nyt vähän seurailla. Viime viikolla Tippa oli vähän vähäruokainen ja nukkui paljon, mutta rokotuksilla tultiin eläinlääkärin kanssa siihen tulokseen, että madotus, hampaiden vaihtuminen ja kuumuus on sellainen kolmen kimppa, joka on varmasti sen aiheuttanut. Mökillä oli kuitenkin oma räväkkä itsensä ja ruokakin maistui hienosti.

Rokotuksilla Tippa siis kävi maanantaina, ja oli oikein reipas jälleen! Lääkärikin oikein kehui :) ja sanoi, että Tippa on oikein sopusuhtainen eikä yhtään laiha :) Jauhelihakuuri tepsii! Painoa oli nyt tasan kolme kiloa, joten 900 grammaa tuli kuukaudessa painoa lisää! Mahtavaa!!

Ostin Tipalle uuden, tälläisen puolikuristavan pannan ja pienen lelun kun se oli niin reipas rokotuksilla :) toi panta on ihanan näppärä, ja Tippakaan ei rapsuta kaulaansa niin paljon. Tilattiin myös nimilaatta, kyllä nyt kelpaa! :P

Toim.huom. kynnen alla ei ole kakkaa vaan päällä kynsikoruja :D :D

Loppuun vielä ihana pentujoogakuva.

Näin meillä nukutaan <3

Yhyy

Pentukurssin toinen kerta ei menny ihan samanlaisella alottelijan tuurilla ku edellinen kerta. Aluks Tippa jaksoi kiinnostua nakeista ja toimikin ihan nätisti, mutta kuumuus ja muut koirat alkoi tehdä tehtävänsä jossain vaiheessa nimittäin keskittyminen herpaantui ihan täysin!! Vaikka heiluttelin nakkia sen nenän edessä, ei kiinnostus herännyt. Sitten alkoi väsykin painaa, ja neiti kävi aivan kierroksilla ja pomppi kahdella jalalla ja läähätti. Harmitti myös, kun nyt opeteltiin paikallaan istumista eri tavoilla ja minähän en edelleen ole sitä istumista Tipalle opettanut, niin me tehtiin se sitten seisten ja eihän Tippa osaa vielä täydellisesti edes seistä käskystä joten vähän pään seinään hakkamiseksihan se sitten meni... Ajattelin että nyt opettaisin sen istumisen, perusasennossakin Tipu pysyis sitten paljon paremmin (nyt nimittäin loikkaa heti etupuolelle tai mihin sattuu kun nami on saatu ja kontaktin tulee aina ottamaan edestäpäin). Pieni ilonpisarakin reeneihin mahtui; Tippa osasi muutaman kerran tonottaa hienosti seisomassa kun minä otin pari pientä askelta taakse ja palasin :) Ja harjoiteltiin lopussa vähän luoksetuloakin yksitellen niin siinähän Tippa on jo ihan mestari (ainakin kaikkeen muuhun osaamiseen nähden) niin tuli loppuun pieni onnistumisen kokemuskin. En vaan tajua miten saisin Tipan huomion kiinnitettyä?! Jos ei nakilla ni ei sitten millään. Toiset koirat on vaan niin kiinnostavia etenkin jos on kauhea helle, koira ei oo nukkunut kunnolla päivällä, ja nakit vielä janottaa niin eihän ne silloin oikein iske isompien haukkujien rinnalla.. Nyt vaan ottaa päähän. Saattaa vaikuttaa siihen myös se että itse heräsin klo 5.21 töihin tänään.

Tipan ruokahalu on vähentynyt nyt roimasti muutamassa päivässä, ja taas toisaalta kaikkea pitää järsiä.. Ostettiin uusi puinen ruokailuryhmäkin, mutta se saa odottaa nyt jonkin aikaa ymmärrettävistä syistä kasaamattomana laatikoissa :D Vilkaisin suuhun niin on sieltä ainakin yhdet hampit puskemassa tyhjään paikkaan ikenessä eli ei ihme jos vähän kutittaa ja tuntuu ilkeältä suussa. Ei muakaan huvittais oikein silloin syödä. Nyt siis Tippa eleleekin melkein pelkällä jauhelihalla. Nappuloita viskotaan lattialle kuvina, sieltä se käy ne sitten popsimassa. Käytäntö muuttuu kunhan suussa helpottaa, mutta pakko se on nyt jotain syöttää että paino nousee. Nyt on tullu viikossa semmoset ~300g parin viikon ajan, eli kuuri kyllä toimii :) tällä hetkellä kolkutellaan kolmen kilon rajaa hetkenä minä hyvänsä :) kyllä tosta vielä koira saadaan.

Ainiin, oltiin eilen Onnin ja Inka-siskon kanssa leikkimässä. Inka oli sen kokoinen mitä Tipasta tulee ehkä täysikasvuisena (reilu 5kg, 33cm) mutta leikit sujui mukavasti! Tippa oli useimmiten selällään mutta toisaalta jallitti taas isoja rotjakkeita juoksuleikeissä sata-muna ;) en tajua miten noista kintuista lähtee semmonen vauhti!! :D Onni oli näiden skaalan ääripäiden väliltä, mutta yllättävän homogeeniseltä kolmikko kyllä näytti, liekö isompien kasvu jo vähän hidastunut ja Tippa vastaavasti vähän kirinyt. Mulla ei ole omia kuvia, mutta täytyy pyytää joskos Mareenalta saisi muutaman hyvän ;)

Loppuun pikku kevennys. Ostin joku aika sitten Tipalle pelastusliivit kun halvalla sai. Vielä ei ole testattu niitä käytännössä, mutta viikonlopuksi mennään mökille varmaankin niin otetaan ne kyllä sitten mukaan :) saa neiti mennä uimaan ja voitais venereissukin tehdä. Saa nähdä kauan ne mahtuu kun koko on xs ja viiteen kiloon saakka :D ainakin remmiä riittää ihan mukavasti vielä....

Yritin saada mallin pysymään paikallaan..

Tässä mannekiini keekoilee uusissa liiveissään. Hetken ihmettelyn jälkeen ei enää haitanneet menoa.

Pentupiiriä ja koirakoulua

Ei käynyt Tipalle onneksi niinkuin Marleylle elokuvassa Marley and Me; ei nimittäin saatu potkuja pentukurssilta..ainakaan vielä :D no joo, tänään oli siis eka kerta ja harjoiteltiin kontaktia ja perusasentoa, mikä oli tälle metsäjuntille ihan uusi termi :P katsehan meni jo vanhaan malliin hienosti, ja Tippa keskittyi huippuhyvin vaikka vieressä parveili toinen toistaan kiinnostavampia koirakavereita :) perusasentoharkatkin sujui ihan kivasti, Tippa seurasi nakkia aina keskittyneesti tai vähemmän keskittyneesti oikealle paikalle. Kurssi kestää aina puoli tuntia kerrallaan, mikä on aika hyvä pätkä, koska lopussa Tippa alko jo väsyä (ei ollu myöskään nukkunu tänään paljoa). Ohjaaja oli tosi mukava, tästä on hirmu kiva jatkaa!

Oltiin myös viime lauantaina pentupiirissä. Siellä olikin vilskettä!! Ainakin 15 pentua rallitti edestakas, ei ihmekään että Tipalla meinas mennä vähän alkuun sormi suuhun.. Ensin se luikki häntä koipien välissä, mutta kun ei huomioitu mitenkään, ja työnnettiin takas menoihin jos tuli jalkoihin, se alkoi taas reipastua ja meni jo häntä pystyssä haistelemaankin. Toisilla - etenkin terriereillä - oli mielettömät painit vanhojen tuttujen kanssa, ja Tippa olis kauheasti halunnu mennä mukaan, mutta aina jos joku tuli vähän hakeen niin sisu meni tytöllä kurkkuun ja se pinkoi taas karkuun :D harmitti vähän Tipan puolesta kun se näytti todella innostuneelta kun seuraili muiden leikkejä, muttei silti uskaltanu mennä. Mennään sinne kyllä ens lauantainakin, uskon että silloin Tipunen on jo rohkeampi kun on tuttu paikka ym. Eihän se aiemmin oo noin montaa koira nähnykään kerrallaan, sekin varmasti jänskätti kun piti joka suuntaan vahtia selustaa jatkuvasti. Ainakin mamma odottaa siis innolla lauantaita!

Koirakoulua lukuunottamatta tää viikko on ollu aika tylsä Tipan näkökulmasta; mulla on aikaisia aamuvuoroja enkä jaksa oikein tehdä mitään niiden jälkeen eikä toinen osapuoli oo kotona. Tippakin on ihan sekasin rytminmuutoksesta. Vapaapäivän treffit peruuntui, ja kaiken lisäks vielä satoi niin ei päästy metsäänkään. Iltaisin toi käy ihan kierroksilla.. No, jospa ens viikolla olis taas enemmän tekemistä! Leikkitarjouksia otetaan mieluusti vastaan (kuten Ansku jo tekikin) :)

Paluu arkeen

Ihmisväki kävi siis pikku pyörälomalla Turun saaristossa, ja Tippa sai sen aikaa nautiskella hoitohenkilökunnasta  kun Jaakko ja Hanna olivat sijaisvanhempina. Hyvin oli mennyt (vaikka pihaa hallinnoiva tappajalokki yrittikin tehdä kuolemansyöksyjään)! Kuten meidän reissukin.

Viime sunnuntaina käytiin alkukodissa Kämmenniemessä liimauttamassa korvia uudemman kerran. Tippa oli jostain syystä ihan tärinöissään, ei tuntunut oikein muistavan paikkaa. Vielä kun isommat koirat haukkuivat, oli hämmennys suuri. Nopeasti se kuitenkin tottui ympyröihin, ja kun tutustuttiin Hippuun, Susuun ja Ninniin, ei ujostuttanut enää ollenkaan! Koirien kanssa Tippa onkin ollut aika reipas tutustumaan. Jennan kanssa sovittiin, että annetaan nyt tehoruokintana jauhelihaa, öljyä ja enemmän nappulaa jotta saadaan vähän painoa lisää. Parin päivän päästä sitä tulikin jo reilu 200 grammaa! :)

Alkuviikko meni treffaillessa: maanantaina oli vuorossa Nitro ja tiistaina parsonjackrusseli Ruuti. Molempien kanssa leikit sujui kivasti, etenkin Ruuti oli samaa kokoa Tipan kanssa (vaikka ikää olikin 2vko vähemmän) ja leikit oli oikein mallikkaita :) Tipan korvatkin on taas parin huonomman päivän jälkeen kaivettu naftaliinista ja luoksetulo onnistui jauhelihapalkalla vähän paremmin jälleen :)

Juhannuksen jälkeen olen huomannut että Tippa reagoi paljon herkemmin kaikkiin ääniin, ja on alkanut haukkuakin enemmän. En oikein tiedä välillä miten suhtautua siihen, etten anna vääriä signaaleja, mutta rauhallisesti olen kieltänyt tai kiinnittännyt huomion muualle. Myös linnut ja muut otukset kiinnostavat nyt ihan eri tavalla (johtuneeko emännän panikoinnista tappajalokkeja kohtaan...). Onneksi aika usein jauhelihan avulla saa kontaktin otettua pihalla.

Keskiviikkona käytiin tunnin metsäkävelyllä Käpylän ja Rauhaniemen maastoissa, Tippa sai jolkotella suurimman osan lenkistä vapaana. Se olikin ensimmäisiä pidempiä kävelyjä kotona. Ei se kovin kauas uskaltautunut haistelemaan, mutta nautti selvästi kuitenkin kun sai kiipeillä kiville ja juurien päälle ja loikkia sieltä alas :) oli aikas väsynyttä neitiä sen reissun jälkeen!

Tänään tavattiin Onni-veikkaa. Ne on kyllä mahtavat kaverukset, Onni on ehdottomasti yks Tipan bestiksistä! Heti alkoi riemu kun ne näkivät toisensa, ja painivat ja juoksivat minkä jaksoivat, kunnes alkoivat haistella omia juttujaan ja lähtivät seikkailemaan kauemmas, koko ajan toisiaan vilkuillen :) Ihanat! Harmi kun ei tullu kuvia otettua. Luoksetulo toimi taas aika hienosti, paitsi lopussa Tippa alkoi kujeilemaan eikä piruuttaankaan tullut. Mun poispäin juokseminenkaan ei heti tehonnut.. Huoh. Mut aika monesti kuitenkin onnistuttiin.

Huomiseksi varasin meille paikan sinne pentupiiriin mistä mainitsin aiemmin. Saa nähdä jäädäänkö ihan jalkoihin.. Kiva kuitenkin nähdä vähän erilaisia pentuja, myös erikokoisia. Ihan isoimpia sinne ei tule, mutta joku 9-viikkoinen noutajakin on varmasri Tippaa aika paljon isompi :D onneksi on jo vähän kokemusta koirakamuista.

Ai niin, käytiinhän me Tipulaisen kanssa ottamassa piikkiä pyllyynkin viime viikolla! Neiti oli oikein näppärästi, ei tärissyt tai muutenkaan tuntunut pelkäävän kamalasti. Antoi hienosti tutkia ja väännellä, eikä ollut piikistäkään moksiskaan. Lähti vielä tutkimusten jälkeen uteliaana tutkimaan paikkoja :) saa nähdä onko yhtä ennakkoluuloton seuraavalla kerralla.

Meillä alkaa ensi viikolla pentukurssikin! Odotan sitä kyllä ihan innolla, hauska nähdä miten sujuu kun on muitakin treenaamassa. (Todennäköisesti ensin ihan huonosti ja itken täällä kouluttajansurkeuttani..)

Kesän lapsi mä oon

Villi ja vapaa Tippa sai tosiaan juhannuksena olla! Oltiin mökillä, ja neiti sai painattaa vapaana pihassa melkein koko ajan. Upeat unelmani tarpeiden tekemisestä ulos eivät kuitenkaan silti toteutuneet ihan odotetulla tavalla, mutta taisi Tippa parit pissat ja yhdet kakatkin tehdä pakon sanelemana :D

Yhteiselo Vilin kanssa parani huomattavasti. Vili antoi Tipan tulla lähemmäs kuin ennen murisematta, ja toisaalta Tippa oppi (välillä) ettei kannata mennä lähelle jos toinen ei halua. Yhdessä ne juoksentelivat sitten pihassa ja Vilikin innostui leikkiin välillä, jolloin Tippa vastaavasti luikki matalana karkuun. Mutta kuopan kaivelu ja metsikön haistelu olivat kivoja yhteisiä harrastuksia, ja yrittipä Vili opettaa uintiakin Tipuselle - pikkuneidin rohkeus ei vaan oikein riitä vielä ;) Kerran Tippa kiipesi mummon kukkapenkkiin (mikä on Vililtä kiellettyä) jolloin Vili haukahti pari kertaa ihan kuin että tuus pois sieltä, sinne ei saa mennä ja Tippa juoksi sieltä heti alas :D oli kyllä hauskaa seurailla niiden touhuja.

"Vili, ootko varma että toi on ihan turvallista?"

Tippa yritti taluttaa Viliä :D

Söpöstelyä kukkapenkissä <3

Käytiin metsässä pikku kävelyllä aattona, ja Tippa hauskuutti pomppufiiliksellään; se ei tajunnut, että voi kävellä varpujen ja heinien alta, vaan loikki hassusti niiden yli nousten yli 20cm korkeuteen ja edeten samalla ehkä 10 senttiä :D saatiin siitä hauska video. Mun inhotukseksi löysin reissun jälkeen Tipasta KOLME onneksi kävelevää punkkia, ja vielä yhden jo kiinnittyneen. Se olikin vaikea ottaa irti kun oli niin pieni vielä, mutta onnistuttiin vihdoin. Sen jälkeen ei punkkeja löytynyt, huh!

Odotin jo että kuuluu molskis mutta säästyttiin shokkikylvyltä ;)

Yli vai ali?

Ei o kulku helppoa isoille ku pienillekään :D

Juhannusaattona käytiin läheisellä mummini mökillä tapaamassa sukulaisia, ja siellä riittikin Tipalle rapsuttelijoita! Mentiin myös ekaa kertaa veneellä pennun kanssa, oli vähän hurjaa, mutta mamman sylissä ei pelottanut pahemmin :) Tippa tapansa mukaan ensin vähän katseli ympärilleen, kunnes tottumisen jälkeen alkoi kunnon riehuminen! Ja sai totutella kivasti vieraampien ihmisten kosketuksiin ja hampaiden ym tutkimuksiin kiertämällä sylistä syliin ;) ilta menikin riekkuessa, ja kun paluu venyi pikkutunneille, meni Tipankin unirytmi vähän sekaisin. Seuraavana päivänä riitti kuitenkin ihme kyllä pattereita riehua lisää taas omalla mökillä..!! Mamma saikin sitten kuskin ominaisuudessa osansa kohtalon ivasta; kauhea mahatauti iski päälle, ja olinkin loppujuhannuksen vuoteen oma. Onneksi tosin juuri tähän väliin, kun oli auttajia minulle ja leikittäjiä koiralle. En tiedä miten olisin haldannut jutun jos oltais oltu vaan kotona kaksin, Juhokin on vielä reissun päällä. Tipalla oli kuitenkin onneksi kivaa kun sai painaa täysillä ja nauttia sydämensä kyllyydestä maalaiselämästä. Se teki kaiken on-off-tyylillä: joko riekkui ihan sata lasissa tai sitten nukkui neljän tunnin pikku päikyt. Ruoka oli kuitenkin maittanut, ja minusta koira kasvoi pelkästään juhannuksen aikana. Tai sitten se johtuu siitä kun en ollutkaan sen kanssa koko aikaa niinkuin normaalisti. Oli myös hyvä että Tippa vietti aikaa muidenkin kanssa, ei ole ihan niin riippuvainen minusta..

..mikä tosin kostautui tänään kun koitti paluu arkeen. Korvat näytti jääneen sinne mökille, koska ensimmäistä kertaa luoksetulolle ei lotkautettu korvaa lainkaan ulkona, eikä kontaktikaan kiinnostanut yhtään! Yritin kyllä aina ulkoillessamme kutsua sitä mahdollisimman paljon mökillä, ja se tulikin, mutta liekö parin päivän "hoidossaolo" tehnyt tehtävänsä; en ole ihan varma muiden käyttämistä käskyistä enkä varsinkaan palkkaamisesta. Noh, josko ne korvat taas tästä löytyis....... Pitänee ostaa lihapullia/nakkeja/muuta vastustamatonta jotta alkaa taas kouluttautuminen kiinnostaa. Myös hihnassa käveleminen näyttää olevan ihan uusi asia parin villin päivän jälkeen. Syömisintokin tyssäsi heti kotiintultua, vaikka eipä kyllä aktivaatiotaso mahatautia parantelevan emännän kanssa tänään ollutkaan mitään verrattuna juhannukseen.

Saas nähdä miten Tippa repeää liitoksistaan huomenna, kun isukki tulee takaisin kotiin ;) tänään se olisi lähtenyt kävelyllä kaikkien lenkkeilijämiesten matkaan, ja sisällä meni tuolin alle jonka päällä oli Juhon judopuku ja pyyhe ja vikisi siellä. Mahtaakohan olla jo ikävä.

Tänään punnitsin Tipan, ja kahden kilon rajapyykki on vihdoin saavutettu! Jihuu!!! Sen kunniaksi:

Siikahan se siellä pöydän alla taas nukkuu somasti <3

Siskolikkoja

Tällä viikolla on tavattu siskoja samasta ja eri pentueesta. Eilen vuorossa oli siro nelikiloinen Inka :) Tytöt juoksivat ja painivat; Tippa jallitti taas tapansa mukaan isompia juoksuissa, kun taas Inka hallitsi tatamilla. Kokoeroahan oli taas himppasen yli 2kg mut ei se pahasti menoa haitannut :D

Tänään käytiin Elinan ja Tarmon luona Iinaa moikkaamassa. Iina on siis Tipan siskopuoli Susu-äidin edellisestä pentueesta, ja sijoitusnarttu myös. Mukana oli naapurin Tytti-shelttikin, joten Tipalla riitti taas ihmeteltävää kahden isomman muodossa. Aluksi neiti käyttytyikin kohteliaan hillitysti ja alistui rouville, mutta hetken päästä vieraskoreus heitettiin tässä tapauksessa lelukoppaan ja ralli oli valmis alkamaan :D Iina lähtikin ihan kivasti Tipan riekkumisiin mukaan (hyvä vai huono asia??). Se myös tajusi, ettei Tippa pääse sohvalle, joten meni sinne aina piruuttaan makoilemaan ;) Tytti taas toimi Tipan henkilökohtaisena sitruunapantana tullen hampaat irvessä komentamaan ipanaa aina kun kimakka haukku kajahti sen huulilta :D näppärää! Tippa-raukan muisti vaan on niin kamalan lyhyt, että n. 2 sekunnin päästä haukku jatkui...

Oli pienen tuskan takana tämän kuvan saaminen!

Isot tytöt hauskassa asetelmassa :D

"Siellähän kimität, kakara!"

Tippa kapusi Iinan lelukoppaan ja isosiskohan tuli viereen vahtimaan :)

Varasin Tipalle Lielahdesta rokotuksetkin ens viikolle, ja tänään päättyi matokuuri. Reippaasti meni napit alas, ei tietoakaan nirsoilusta ;) oli vaan pikku haaste saada oikean kokoisia paloja 250mg tabletista kun 50mg painokiloa kohti piti antaa ja jos painoa on se vajaa kaksi niin hmm miten tää jaetaan.. :D mutta eiköhän se aika hyvin osunut.

Ollaan harjoiteltu vähän irti-käskyä, joka toimii aika hyvin lelujen kanssa jos on mielenkiintoista herkkua vastapalkkana. Pitäis vaan tehdä ja tehdä että sais toistoja niin jäis kunnolla päähän. Luoksetulot ja katseethan toimii aika hyvin häiriössäkin. Maahanmenoa opeteltiin tänään myös ekoja kertoja naksuttimen kanssa. Ilmoittauduin myös pentukurssille tänne. Hyvä saada kuitenkin ulkopuolisenkin näkemystä miten toimitaan ja mikä meille sopisi.

PS. Tänään Tippa 11vko! Iso tyttö jo. Painoakin viime viikosta lisää melkein parisataa grammaa. Ruokamäärän lisäys tuottaa tulosta!

PPS. Tippa lähettää Isille pusuja Brasiliaan <3

Menoa ja meininkiä

Huh nyt tulee paljon asiaa. Viime torstaina tavattiin Onni-veikka iloisissa leikkimerkeissä. Sisarusten paini oli vähän erinäköistä kun edelliskerran russelitouhut, ehkä sheltti vaan tuntee sheltin. Onni oli vähän varovainen aluksi, ja Tippa-neiti veikin keskustelua :D hyvin velipoika pääsi kuitenkin juttuun mukaan, ja kivan tasaväkiset leikit saatiin aikaiseksi! Murut kirmailivat ja painivat, ja tulivat aika kivasti luokse molemmat (yleensä tosin vastakkaiselle omistajalle, koska toisen namithan on aina paljon parempia! :D)

Oli se pikkudiivakin välillä selällään :)

Yhtä mustaa möykkyä!

Välillä vähän neuvoteltiin

Perjantaina suunnattiin Kouvolaan jälleen. Junamatka meni totuttuun tyyliin nukkuessa ;) illalla tavattiin kaverini vehnäterrieri Hilma, joka olisi kamalasti tykännyt leikkiä Tippiksen kanssa, mutta koko- ja voimaeroa oli vielä vähän liikaa, yllättäen. Tippa sai kuitenkin tutustua partasuiseen typyyn rauhassa, ja taas opittiin vähän uutta koiramaailmasta :)

Lauantaina sydäntä raastoi, kun jätin Tipusen ekaa kertaa hoitoon. Vein tytön häiden ajaksi kaverilleni Minnalle, joka onneksi ei ole ihan ensikertalainen näissä koirajutuissa. Luottoa siis löytyi vaikka muille jakaa, mutta oli se silti vähän hurjaa vaan lähteä ja jättää vauva sinne uuteen paikkaan. Puhumattakaan, että sisällä odotti kolme isoa belgironttia.. No, hienosti oli päivä mennyt, Tippa oli saanut tutustua jokaiseen jättiin kerrallaan ja menikin joukon jatkona jo jonkin ajan päästä. Mammankin sydän läpätti taas normaaliin tahtiin kun väliaikaviestejä tuli tasaisesti puhelimeen ;) ruokakin oli maittanut uudessa paikassa hienosti, ja saivatpa kaverukset Rotankin hajalle (Sani oli innostanut Tippaa leikkimään Rotta suussaan ja Tippahan leikki vissiin kuin viimeistä päivää, koska ei se ole kotona siitä osia saanut irti :D). Pissaa oli neiti taas ulkoillessa pantannut, mutta matot oli kuitenkin säästyneen sisällä ;) Iso kiitos ihanalle Minna-kummille <3

Sunnuntaina treffattiin Mielakassa nettipalstalta bongattua soopelia Aada-shelttiä. Multa tietty loppui ekan kuvan jälkeen kamerasta akku ja toinenkin osapuoli oli unohtanut kameran kotiin. Hyvä me :D kännykällä jotain sitten räpsittiin. Tytöillä synkkas tosi kivasti, perusshelttijuoksuja ja pientä painia vetivät. Laskettelurinteen kaltevuus tekikin hauskaa haastetta juoksuille; Tippa veti parit hienot kuperkeikatkin. Rusakko vahtasi koko ajan silmä kovana tyttöjä jonkin matkan päästä, kävin sitä hätyyttelemässäkin kerran. Voiko jänikset olla lihansyöjiä?? :D Näytti ihan kuin se olisi tarkkaillut lounasta itselleen...

Vääntö menossa

Huomiseksi on taas sovittu treffit Inka-siskon kanssa, ja keskiviikkona mennään vihdoin ja viimein siskopuoli Iinaa ihmisineen tapaamaan. On niin hauskaa katsella koirien leikkiä, kiva että on menoa usein :) ja odotan kyllä innolla Iinan ja Tipan kohtaamista!

Tässä vielä arjen iloja.

Pitkällisen haukotuskuvan metsästyksen tähänastinen ykköstulos

Jos olen ihan paikoillani, Isi ei huomaa mua ja pääsen mukaan Brasilian reissulle...

..no himskatti! Käry kävi.

PS. Ulkona riehuu Tipan elämän ensimmäinen ukkonen, ja neiti nukkuu tyynen rauhallisesti salamoinnista ja jyrinästä huolimatta. Upeetamahtavaa :)