Niin vain vauvakoira täytti jo vuoden! Käytöksestä ei aina uskoisi että kyseessä on ns. aikuinen koira, mutta toisaalta on vaan niin ihanaa katsoa millä tarmolla pieni pippuri maailmaa haastaa! Muut koirat ovat alkaneet näyttää mun silmissä jopa vähän tylsiltä välinpitämättömästi jolkotellessaan tai konemaisesti totellessaan ;)
Tipan synttärijuhlia vietettiin jo kiirastorstaina meidän kolmen hengen perheen kesken, mukana siis vain isi, mamma ja Tipulainen. Tippa sai synttärilahjaksi ensin rokotukset ja sitten Nina Ottossonin älypelin Dog Tornado. Sitä pelaillessa sujuikin aika mukavasti jopa seuraavat kaksi päivää, jonka jälkeen herkut pelaillaan ulos n. 15 sekunnissa. Joten jos joku on halukas ostamaan tai vaihtamaan pelin johonkin vähän vaikeampaan Ottossoniin niin halua löytyy :D aliarvioitiin tuon koiruuden älykkyys jälleen kerran..
 |
| "Ei sitä näin saakaan.." |
 |
| "Täytyy pyörittää!" |
 |
| "Ja näin se pyörii" :) |
Juhlaherkkuna Tipalla oli mamman "leipoma" kakku eli Cesaria, korsiteina nappuloita ja kynttilänä Dentastix :) vaikeinta synttäreillä taisi oli kakun kanssa poseeraaminen...
 |
| "Saisko jo ottaa?" |
 |
| Kyllä maistuu! |
Koska synttäreitä vietettiin oman porukan kesken jo päivää ennen oikeaa synttäriä, sai Tippa oikeanakin päivänä herkutella Cesarilla. Lisäksi tiedossa oli reissua mamulaan ja mökille yhdessä isin kanssa, sillä mamma otti ja lähti kymmeneksi päiväksi Alppien rinteille hakemaan pandamuodostelmaa kasvoille. Cesar taisikin tehdä yhdessä reissaamisen ja äiti-ikävän kanssa tepposet - tuloksena Tipan elämän ensimmäinen ripuli! Sisään tuli löysiä läjiä ja lopulta pääsiäisenä mentiin ihan vesilinjalle, ja nyt puhutaan siis ulosteen koostumuksesta :/ J kyllä hoiti pienokaista aivan loistavasti, ja maha alkoikin jo kovettua, mutta ruikuli tuli takaisin. Lopulta hän haki Tipalle Veteristä mahansuojalääkkeet, maitohappobakteerit ja elektrolyyttivalmisteet, joiden avulla tilanne alkoi normalisoitua. Koko ajan Tippa oli kuitenkin reipas oma itsensä ja söikin jonkin verran, lähinnä kanaa ja muita "ripuliherkkuja" mutta myös nappuloita alkuvaiheessa kun niitä vielä tarjottiin. J myös pakkojuotti Tippaa ruiskulla ja Osmosal-liuoksella. Ripuli kesti siis reilu viikon, ja kyllä sen koirasta kotiintullessani huomasin! Se oli ihan laiha ja entistäkin karvattomampi (Tippahan vaihtaa karvaansa nyt ensimmäistä kertaa ja tekeekin sen oikein viimesen päälle......), mikä vielä korosti laihuutta. Punnituksessa huomattiinkin että paino oli pudonnut n. puoli kiloa mikä on tuon kokoisella pienellä n. 10% painosta... Eli aikamoinen laihdutuskuuri!! Nyt onneksi ruoka maistuu paremmin kuin ennen (kuppi tyhjenee alle minuutissa!) ja annetaankin useampia kertoja päivässä ruokaa, jotta paino saadaan takaisin nousuun.
Mitäs muuta tässä onkaan tapahtunut edellisen kirjoittelun jälkeen.. Ainakin Iina oli meillä yökylässä jokin aika sitten ja kyllä olikin tytöillä hauskaa :)
 |
| Hetki paikoillaan.. |
Paha vain että juoksuinen Iinuska merkkasi pari kertaa sisälle, minkä jälkeen Tipalla on tullut muutamia "vahinkoja" sisälle, viimeksi tänään. Ottaa niin päähän koska kysymys ei todellakaan ole siitä etteikö pidätyskykyä löydy vaan ennemminkin jostain mielenosoituksesta. Huoh. Kertaakaan ei olla saatu sitä kiinni itse teosta jotta olis voinu antaa sille kunnolla "selkään". Uskon että kerran kunnon torut saatuaan se ei enää tekis näitä temppujaan..
Käytiin eilen Hämeen shelttien treeneissä, joissa harjoiteltiin kulkemisia ja ohituksia sekä näyttelyjuttuja. Tippa oli ensin taas sen päiväinen pyryharakka, mutta saatiin hyviä ohjeita ja kinkkukin teki tehtävänsä, joten jo parin harjoituksen jälkeen meno alkoi näyttää ihan toiselta! Jee! Pitäis vaan jossain pystyä reenaan useamminkin noin, noi shelttireenit on nimittäin vaan joka toinen viikko. Tänään kävelyllä oli taas vähän enemmän vaikeuksia ohituksissa, mutta kyllä se siitä. Normaalielämässä vaan vähän häiritsee ne toiset osapuolet, jotka ei oikein tajua meidän hajoittelun tavoitteita ja tekee siten erittäin paljon hallaa ohituksille.
Kaverini Jenni kävi myös joku aika sitten kuvailemassa Tipulaista. Tämmöisiä kaunokaisia saatiin aikaiseksi :) Kaikki kuvat
© Jenni Viinanen
Lähitulevaisuuden tapahtumia ovat äitienpäivänä koittava Tampereen KV sekä mahdollisesti yksi tai useampi mätsäri ennen sitä. Koirakavereita olis aivan ihana tavata, mutta minulla on aivan älyttömiä päiviä armaassa opinahjossani, joten sosiaalinen kanssakäyminen on kärsinyt niin omalla kuin koirankin kohdalla.. Toivottavasti tilanne helpottuu kevään mittaan!
Loppuun vielä hauskoja kuvia arjesta <3
 |
| Varma kevään merkki huhtikuun alusta - Tipan korkuinen lumihanki.. |
 |
| Eräs pieni TV:n orja uupui kesken myöhäisuutisten. |
 |
| Mamman pikkuenkeli :D :D |
