perjantai 8. heinäkuuta 2011

Paluu arkeen

Ihmisväki kävi siis pikku pyörälomalla Turun saaristossa, ja Tippa sai sen aikaa nautiskella hoitohenkilökunnasta  kun Jaakko ja Hanna olivat sijaisvanhempina. Hyvin oli mennyt (vaikka pihaa hallinnoiva tappajalokki yrittikin tehdä kuolemansyöksyjään)! Kuten meidän reissukin.

Viime sunnuntaina käytiin alkukodissa Kämmenniemessä liimauttamassa korvia uudemman kerran. Tippa oli jostain syystä ihan tärinöissään, ei tuntunut oikein muistavan paikkaa. Vielä kun isommat koirat haukkuivat, oli hämmennys suuri. Nopeasti se kuitenkin tottui ympyröihin, ja kun tutustuttiin Hippuun, Susuun ja Ninniin, ei ujostuttanut enää ollenkaan! Koirien kanssa Tippa onkin ollut aika reipas tutustumaan. Jennan kanssa sovittiin, että annetaan nyt tehoruokintana jauhelihaa, öljyä ja enemmän nappulaa jotta saadaan vähän painoa lisää. Parin päivän päästä sitä tulikin jo reilu 200 grammaa! :)

Alkuviikko meni treffaillessa: maanantaina oli vuorossa Nitro ja tiistaina parsonjackrusseli Ruuti. Molempien kanssa leikit sujui kivasti, etenkin Ruuti oli samaa kokoa Tipan kanssa (vaikka ikää olikin 2vko vähemmän) ja leikit oli oikein mallikkaita :) Tipan korvatkin on taas parin huonomman päivän jälkeen kaivettu naftaliinista ja luoksetulo onnistui jauhelihapalkalla vähän paremmin jälleen :)

Juhannuksen jälkeen olen huomannut että Tippa reagoi paljon herkemmin kaikkiin ääniin, ja on alkanut haukkuakin enemmän. En oikein tiedä välillä miten suhtautua siihen, etten anna vääriä signaaleja, mutta rauhallisesti olen kieltänyt tai kiinnittännyt huomion muualle. Myös linnut ja muut otukset kiinnostavat nyt ihan eri tavalla (johtuneeko emännän panikoinnista tappajalokkeja kohtaan...). Onneksi aika usein jauhelihan avulla saa kontaktin otettua pihalla.

Keskiviikkona käytiin tunnin metsäkävelyllä Käpylän ja Rauhaniemen maastoissa, Tippa sai jolkotella suurimman osan lenkistä vapaana. Se olikin ensimmäisiä pidempiä kävelyjä kotona. Ei se kovin kauas uskaltautunut haistelemaan, mutta nautti selvästi kuitenkin kun sai kiipeillä kiville ja juurien päälle ja loikkia sieltä alas :) oli aikas väsynyttä neitiä sen reissun jälkeen!




Tänään tavattiin Onni-veikkaa. Ne on kyllä mahtavat kaverukset, Onni on ehdottomasti yks Tipan bestiksistä! Heti alkoi riemu kun ne näkivät toisensa, ja painivat ja juoksivat minkä jaksoivat, kunnes alkoivat haistella omia juttujaan ja lähtivät seikkailemaan kauemmas, koko ajan toisiaan vilkuillen :) Ihanat! Harmi kun ei tullu kuvia otettua. Luoksetulo toimi taas aika hienosti, paitsi lopussa Tippa alkoi kujeilemaan eikä piruuttaankaan tullut. Mun poispäin juokseminenkaan ei heti tehonnut.. Huoh. Mut aika monesti kuitenkin onnistuttiin.

Huomiseksi varasin meille paikan sinne pentupiiriin mistä mainitsin aiemmin. Saa nähdä jäädäänkö ihan jalkoihin.. Kiva kuitenkin nähdä vähän erilaisia pentuja, myös erikokoisia. Ihan isoimpia sinne ei tule, mutta joku 9-viikkoinen noutajakin on varmasri Tippaa aika paljon isompi :D onneksi on jo vähän kokemusta koirakamuista.

Ai niin, käytiinhän me Tipulaisen kanssa ottamassa piikkiä pyllyynkin viime viikolla! Neiti oli oikein näppärästi, ei tärissyt tai muutenkaan tuntunut pelkäävän kamalasti. Antoi hienosti tutkia ja väännellä, eikä ollut piikistäkään moksiskaan. Lähti vielä tutkimusten jälkeen uteliaana tutkimaan paikkoja :) saa nähdä onko yhtä ennakkoluuloton seuraavalla kerralla.

Meillä alkaa ensi viikolla pentukurssikin! Odotan sitä kyllä ihan innolla, hauska nähdä miten sujuu kun on muitakin treenaamassa. (Todennäköisesti ensin ihan huonosti ja itken täällä kouluttajansurkeuttani..)

1 kommentti:

  1. Meillä alkoi kanssa muutama viikko sitten erilaisille asioille haukkuminen. Parvekkeelta pitää välillä komentaa muita. Oon tehnyt niin, että aina kun haukkuu, haen Pennyn saman tien sisälle ja pistän oven kiinni. Sitten kun on rauhassa, pääsee takaisin sisälle. Ulkona lenkeillä ei hauku, enemmän kotona on haukkunut, ja sitäkin paljon vähentänyt, kun siitä ei ikinä seuraa mitään palkkiota.
    Hauska seurailla, miten koiran aistit paranee ja tarkentuu. Hajuaistin avulla löytyy jo erinomaisen hyvin kaikkia ihania kuolleita raatoja, luita, linnunsulkia ja eläviä hiiriä :) Tässä vaiheessa oon niin tyytyväinen, että Penny osaa Jätä-käskyn hyvin :) Ois kiva treffata Tipan kanssa uudestaan, josko kaverukset ois nyt vähän tasavertasempia leikkikavereita?

    VastaaPoista