Menoa ja meininkiä

Huh nyt tulee paljon asiaa. Viime torstaina tavattiin Onni-veikka iloisissa leikkimerkeissä. Sisarusten paini oli vähän erinäköistä kun edelliskerran russelitouhut, ehkä sheltti vaan tuntee sheltin. Onni oli vähän varovainen aluksi, ja Tippa-neiti veikin keskustelua :D hyvin velipoika pääsi kuitenkin juttuun mukaan, ja kivan tasaväkiset leikit saatiin aikaiseksi! Murut kirmailivat ja painivat, ja tulivat aika kivasti luokse molemmat (yleensä tosin vastakkaiselle omistajalle, koska toisen namithan on aina paljon parempia! :D)

Oli se pikkudiivakin välillä selällään :)

Yhtä mustaa möykkyä!

Välillä vähän neuvoteltiin

Perjantaina suunnattiin Kouvolaan jälleen. Junamatka meni totuttuun tyyliin nukkuessa ;) illalla tavattiin kaverini vehnäterrieri Hilma, joka olisi kamalasti tykännyt leikkiä Tippiksen kanssa, mutta koko- ja voimaeroa oli vielä vähän liikaa, yllättäen. Tippa sai kuitenkin tutustua partasuiseen typyyn rauhassa, ja taas opittiin vähän uutta koiramaailmasta :)

Lauantaina sydäntä raastoi, kun jätin Tipusen ekaa kertaa hoitoon. Vein tytön häiden ajaksi kaverilleni Minnalle, joka onneksi ei ole ihan ensikertalainen näissä koirajutuissa. Luottoa siis löytyi vaikka muille jakaa, mutta oli se silti vähän hurjaa vaan lähteä ja jättää vauva sinne uuteen paikkaan. Puhumattakaan, että sisällä odotti kolme isoa belgironttia.. No, hienosti oli päivä mennyt, Tippa oli saanut tutustua jokaiseen jättiin kerrallaan ja menikin joukon jatkona jo jonkin ajan päästä. Mammankin sydän läpätti taas normaaliin tahtiin kun väliaikaviestejä tuli tasaisesti puhelimeen ;) ruokakin oli maittanut uudessa paikassa hienosti, ja saivatpa kaverukset Rotankin hajalle (Sani oli innostanut Tippaa leikkimään Rotta suussaan ja Tippahan leikki vissiin kuin viimeistä päivää, koska ei se ole kotona siitä osia saanut irti :D). Pissaa oli neiti taas ulkoillessa pantannut, mutta matot oli kuitenkin säästyneen sisällä ;) Iso kiitos ihanalle Minna-kummille <3

Sunnuntaina treffattiin Mielakassa nettipalstalta bongattua soopelia Aada-shelttiä. Multa tietty loppui ekan kuvan jälkeen kamerasta akku ja toinenkin osapuoli oli unohtanut kameran kotiin. Hyvä me :D kännykällä jotain sitten räpsittiin. Tytöillä synkkas tosi kivasti, perusshelttijuoksuja ja pientä painia vetivät. Laskettelurinteen kaltevuus tekikin hauskaa haastetta juoksuille; Tippa veti parit hienot kuperkeikatkin. Rusakko vahtasi koko ajan silmä kovana tyttöjä jonkin matkan päästä, kävin sitä hätyyttelemässäkin kerran. Voiko jänikset olla lihansyöjiä?? :D Näytti ihan kuin se olisi tarkkaillut lounasta itselleen...

Vääntö menossa

Huomiseksi on taas sovittu treffit Inka-siskon kanssa, ja keskiviikkona mennään vihdoin ja viimein siskopuoli Iinaa ihmisineen tapaamaan. On niin hauskaa katsella koirien leikkiä, kiva että on menoa usein :) ja odotan kyllä innolla Iinan ja Tipan kohtaamista!

Tässä vielä arjen iloja.

Pitkällisen haukotuskuvan metsästyksen tähänastinen ykköstulos

Jos olen ihan paikoillani, Isi ei huomaa mua ja pääsen mukaan Brasilian reissulle...

..no himskatti! Käry kävi.

PS. Ulkona riehuu Tipan elämän ensimmäinen ukkonen, ja neiti nukkuu tyynen rauhallisesti salamoinnista ja jyrinästä huolimatta. Upeetamahtavaa :)