Pennusta naiseksi

Tänään aloin ihmettelemään, kun Tippa on nuollut itteään aika paljon jo pari päivää. Jenna kehotti pyyhkäisemään paperilla, ja punaistahan siinä oli! Eli meidän vauva aloitti nyt ekat juoksunsa! :|
En pysty tajuaan että se on jo niin iso! Olis saanut mun puolesta vielä vähän kasvaa ja kypsyä, mutta kai luonto tietää paremmin ;) mitään tuhrua ei näy missään, taitavasti se itseään pitää siistinä.

Mitään ennakkomerkkejä en tietenkään ole tajunnut kuin vasta nyt kun tajusin noi juoksut. Ruokahalu on ollut muutaman päivän ihan nollassa (jos normaalia huonompi voi ollakaan), Tippa on jo pidemmän aikaa haistellut tosi innokkaasti nurkkia ja tienvarsia, ja kävellyt aina pissiessään. Pissathan se tekee yhä vieläkin aina melkein samaan paikkaan pihassa, hyvin epäsäännöllisesti mihinkään matkan varrelle kävelyllä, joten sikäli en ole mitään merkkailuakaan tajunnut ajatella. On se kyllä vähän useammin pyytänyt ulos.

Voi mun pientäni! Iso tyttö jo. Nyt tuli harmillisesti pidempi tauko poikakaverienkin näkemiselle, tai Veetihän on leikattu, mutta Onni-veikkaa ei nyt kyllä hetkeen voida tavata :( Onneksi ensi viikolle on tulossa treffit Iinuskan kanssa. Pitää hankkia enemmän tyttökavereita näiden tyttöjen viikkojen varalle! Harmittaa myös se että oltais just aiottu lähteä johonkin perämetsään niin että Tippa olis saanu juoksennella vapaana, mutta en mä sitä kyllä nyt voi mihinkään päästää juoksujen aikana. Luoksetuloa ei olla oikein pitkiin aikoihin treenailtu kunnolla, kun en viitti sitä lähimetsissä pitää vapaana kun trafiikkia on niin paljon, ja koirapuistossa se ei kuuntele lainkaan...

Otin Tipasta eilen jouluisia kuvia, ja tilasin joulukortteja. Hihii, onpahan sekin homma alta pois ja kiva laittaa murusesta kuvia tutuille :)

Harjoiteltiin Tipan kanssa aikamme kuluksi vähän naksuttimella. Heitin sen jo kesällä seinään, kun ei Tippa jotenkin tuntunut tajuavan sen ideaa, mutta nyt päätin yrittää. Kinkunhituset tekivät hyvin motivoijana tehtäväänsä. Alkuun Tippa tietty ei taas ollut yhtään kartalla kun ei ole aivojaan joutunut tolla tavalla käyttämään. Päätin opettaa kieppiä eli itsensä ympäri pyörähtämistä, ja aloitin naksuttamaan kun Tippa katsoi vähänkään sivulle. Siihen menikin joku tovi, mutta sitten yhtäkkiä sillä loksahti joku kohdalleen, ja alkoikin tehdä kokonaista kieppiä kerta toisensa jälkeen! :) ihan mieletöntä! Olin jo sillä mielellä, ettei toi kyllä ikinä opi, mutta päätin olla luovuttamatta, ja se tuotti tulosta! Nyt ollaan alettu yhdistämään temppuun sanaa "kieppi", ja liikkeen nopeuskin on kasvanut huimasti. Ja kun sanoin että kesti ikuisuuden, niin todellisuudessa siis ehkä max. puoli tuntia. On toi vaan hurjan fiksu otus kun vaan itse malttaa! Nyt vaan miettimään mitä muuta kivaa voitais naksulla opetella :)